Vuoden 2020 maaliskuu, koronakevät.
Kouluja suljettiin ja työpaikkoihin tuli etätyö suositukset, monelle meille tuli paljon ylimääräistä aikaa, kun ei tarvinnut matkustaa kouluun tai töihin. Netflixin ja muiden suoratoistopalveluiden kulutus lisääntyi, monen ihmisen liikuntatottumukset muuttuivat kuntosalien suljettua.
Olin alkanut tupakoimaan säännöllisesti kymmenen vuotta aikaisemmin, jolloin en tosin polttanut muutamaa savuketta enempää päivässä, typerää hommaa sekin oli. Miksi olin alkanut tupakoimaan ylipäätään? Ehkäpä halusin kuulua joukkoon, ehkäpä se näytti silloin siistiltä, kun kaikki idolit polttivat. Muistan kuitenkin, että halusin tupakoinnilla saavuttaa möreämmän äänen, samankaltaisen mitä voi kuulla joillakin death metal laulajilla.
Joka tapauksessa kymmenen vuotta meni tupakoidessa, välillä vähän enemmän ja vähemmän. Viimeisinä vuosina tupakoitsijana poltin askin päivässä ja viihteellä saattoi palaa jopa kaksi askia illan aikana. Yritin lopettaa tupakoinnin nikotiinipurkan ja sähkötupakan avulla, turhaan. Röökiä teki mieli näistä huolimatta.
Koronakevään alkaessa kuntosalit menivät kiinni ja kiinnisulkujen myötä ainut harrastus jäi tauolle. Kaipasin kuitenkin kuntosalin tilalle jotain, joka auttaisi mielentilan kohentamiseen. Aloin lukemaan turhankin paljon uutisia muiden tavoin uutisia maailmanmenosta, erityisesti tutkimuksista tupakoinnin ja lihavuuden vaikutuksesta koronan sairastumisen vakavuuteen. Aloin kyseenalaistamaan tupakoinnin vaikutusta rentoutumiseen. Vähensin tupakointia ja aloin tekemään pitkiä kävelylenkkejä Mikkelin Kalevankankaalla. Lenkkeihin lisäsin pikkuhiljaa juoksuosuuksia, jotka tuntuivat alkuun erittäin raskaalta. En kyennyt hölkkäämään 10 minuuttia pidempää. Aloin lenkkeilemään yhä säännöllisemmin ja pidensin juoksuosuuksien pituutta. Nopeasti kevyet juoksuosuudet muuttuivat juoksulenkeiksi.
Parin kuukauden päästä juoksin säännöllisesti 10 kilometrin matkoja, jotka muuttuivat kesän edetessä yhä pidemmiksi.
Nautin juoksusta, varsinkin sen tuomasta runner’s high fiiliksestä, endorfiini pilvestä. Olin löytänyt itselleni uuden tavan rentoutua tupakoinnin sijaan. En enää tupakoinut säännöllisesti, sorruin tupakoimaan silloin tällöin viettäessäni iltaa ystävieni kanssa. Aloin vuoden 2020 kesänä tutkimaan erilaisia juoksutapahtumia ja ilmoittauduin myös elämäni ensimmäiseen juoksutapahtumaan, Nuuksio Night Trailiin. Nuuksio Night Trail juostiin otsalamppujen valossa Nuuksion kansallispuiston pimeillä poluilla. Poluilla oli jonkin verran teknistä maastoa, juurakkoja, kalliokohtia, kapeita polkuja ja mutaista märkää juoksualustaa. En ollut tottunut juoksemaan poluilla, en ollut ennen kisoja poluilla treenannut tai saati juossut pimeässä. Polkujen haasteellisuus yllätti kisan aikana ja samalla myös kiehtoi.
Polkujuoksu kokemus yllätti positiivisesti ja vei mennessään. En vuoden 2020 kesänä olisi voinut uskoa, että tulen juoksemaan parin vuoden päästä muutaman polku-ultran. Nuuksio Night trailin jälkeisissä endorfiini fiiliksissä tutkin seuraavan vuoden tapahtumia ja päätin ilmoittautua pidemmille matkoille, Nuts Ylläs Pallas 37 km matkalle, Nuuksio Classic Marathoniin ja Aulanko Tower Trailiin.
Lopullisesti satunnaisesta juhlatupakoinnista pääsin eroon vuoden 2020 lopulla. Nykyisin tupakan haju ja savu aiheuttaa pahaa oloa. Lopetettuani tupakoinnin kokonaan olen huomannut, kuinka kaksi vinkkiä on helpottanut pääsemään tupakoinnista eroon:
1. Urheile. Tarkoitan urheilulla tässä tapauksessa urheilua, jossa sykkeet nousevat ja keuhkot saavat ilmaa. Huomaat nopeasti, kuinka paskaan kuntoon rööki on keuhkot pistänyt ja loppuu energia nopeasti. Mitä useammin tätä harrastat, sitä inhottavalta tupakointi alkaa tuntumaan takaraivossa.
2. Rakenna uusi identiteetti. Nuorempana lopetin tupakoinnin lukemattomia kertoja viikoksi tai kahdeksi, toistin itselleni röökilakon jälkeen olevani vain ”bilepolttaja” mistä päivittäin röökääminen alkoi taas pikkuhiljaa, itsensä kusettamista parhaimmillaan. Vuoden 2020 loppuun mennessä olin rakentanut itselleni uuden urheilija identiteetin mikä tuki savutonta identiteettiä. Kestävyysurheilija+ tupakoitsija, ei kuulosta kauhean uskottavalta tai fiksulta, eihän? Uuden identiteetin rakentaminen auttaa myös pääsemään eroon muista paheista, sillä silloin joutuu tekemään uhrauksia, näitä voi olla esimerkiksi kaveripiirien muuttaminen tai roskaruoan syömisen lopettaminen – jotta kykenee pitämään yllä uutta identiteettiä.
