Vuoden 2020 maaliskuu, koronakevät.
Koulut suljettiin, ja työpaikoille tuli etätyösuositukset. Monelle meistä avautui paljon ylimääräistä aikaa, kun ei tarvinnut matkustaa kouluun tai töihin. Netflixin ja muiden suoratoistopalveluiden kulutus lisääntyi, ja monen ihmisen liikuntatottumukset muuttuivat kuntosalien sulkeuduttua.
Olin alkanut tupakoida säännöllisesti kymmenen vuotta aikaisemmin, vaikka en tosin poltellut muutamaa savuketta enempää päivässä. Se oli typerää hommaa. Miksi olin edes aloittanut tupakoinnin? Ehkä halusin kuulua joukkoon tai ehkä se näytti silloin siistiltä, kun kaikki idolit polttivat. Muistan kuitenkin halunneeni tupakoinnilla saavuttaa möreämmän äänen, samankaltaisen kuin jotkut death metal -laulajat.
Joka tapauksessa kymmenen vuotta meni tupakoidessa, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Viimeisinä vuosina poltin askin päivässä, ja viihteellä saattoi palaa jopa kaksi askia illassa. Yritin lopettaa tupakoinnin nikotiinipurkan ja sähkötupakan avulla, mutta turhaan. Röökiä teki mieli näistä huolimatta.
Koronakevään alkaessa kuntosalit menivät kiinni, ja kiinniolon myötä ainut harrastukseni jäi tauolle. Kaipasin kuitenkin jotain, joka auttaisi mielentilan kohentamiseen. Aloin lukea turhan paljon uutisia muiden tavoin maailmanmenosta, erityisesti tutkimuksista tupakoinnin ja lihavuuden vaikutuksesta koronaviruksen sairastumisen vakavuuteen. Aloitin kyseenalaistamaan tupakoinnin vaikutusta rentoutumiseen. Vähensin tupakointia ja aloin tehdä pitkiä kävelylenkkejä Mikkelin Kalevankankaalla. Lenkkeihin lisäsin pikkuhiljaa juoksuosuuksia, jotka tuntuivat alkuun erittäin raskailta. En kyennyt hölkkäämään 10 minuuttia pidempää. Aloin lenkkeillä yhä säännöllisemmin ja pidensin juoksuosuuksien pituutta. Nopeasti kevyet juoksuosuudet muuttuivat juoksulenkeiksi.
Parin kuukauden päästä juoksin säännöllisesti 10 kilometrin matkoja, jotka muuttuivat kesän edetessä yhä pidemmiksi.
Nautin juoksusta, varsinkin sen tuomasta runner’s high -fiiliksestä, endorfiinin vaikutuksesta. Olin löytänyt itselleni uuden tavan rentoutua tupakoinnin sijasta. En enää tupakoinut säännöllisesti, sorruin tupakoimaan silloin tällöin viettäessäni iltaa ystävieni kanssa. Vuoden 2020 kesällä tutkin erilaisia juoksutapahtumia ja ilmoittauduin myös elämäni ensimmäiseen juoksutapahtumaan, Nuuksio Night Trailiin. Nuuksio Night Trail juostiin otsalamppujen valossa Nuuksion kansallispuiston pimeillä poluilla. Poluilla oli jonkin verran teknistä maastoa, juurakkoja, kalliokohtia, kapeita polkuja ja mutaista märkää juoksualustaa. En ollut tottunut juoksemaan poluilla, en ollut ennen kisoja treenannut poluilla enkä juossut pimeässä. Polkujen haasteellisuus yllätti kisan aikana ja samalla myös kiehtoi.
Polkujuoksu kokemus yllätti positiivisesti ja vei mennessään. Vuoden 2020 kesällä en olisi voinut uskoa, että tulisin juoksemaan muutaman vuoden päästä muutamia polku-ultramatkoja. Nuuksio Night Trailin jälkeisissä endorfiinifiiliksissä tutkin seuraavan vuoden tapahtumia ja päätin ilmoittautua pidemmille matkoille, kuten Nuts Ylläs Pallas 37 km:lle, Nuuksio Classic Marathonille ja Aulanko Tower Trailille.
Lopullisesti pääsin eroon satunnaisesta juhlatupakoinnista vuoden 2020 lopulla. Nykyisin tupakan haju ja savu aiheuttavat pahoinvointia. Lopetettuani tupakoinnin olen huomannut, kuinka kaksi vinkkiä on auttanut minua pääsemään tupakoinnista eroon:
- Urheile. Tarkoitan urheilulla tässä tapauksessa liikuntaa, jossa sykkeet nousevat ja keuhkot saavat ilmaa. Huomaat nopeasti, kuinka huonoon kuntoon tupakka on pistänyt keuhkosi ja miten energia loppuu nopeasti. Mitä useammin tätä harrastat, sitä vastenmielisemmältä tupakointi alkaa tuntua takaraivossa.
- Rakenna uusi identiteetti. Nuorempana lopetin tupakoinnin lukemattomia kertoja viikoksi tai kahdeksi, toistaen itselleni röökilakon jälkeen olevani vain ”bilepolttaja”, mistä päivittäinen tupakointi alkoi taas pikkuhiljaa. . Vuoden 2020 loppuun mennessä olin rakentanut itselleni uuden urheilijaidentiteetin, mikä tuki savutonta elämäntapaa. Kestävyysurheilija + tupakoitsija ei kuulostanut kovin uskottavalta tai fiksulta, eihän? Uuden identiteetin rakentaminen auttoi myös pääsemään eroon muista huonoista tottumuksista, sillä se vaati uhrauksia, kuten kaveripiirin muuttamista tai roskaruoan syömisen lopettamista, jotta kykeni ylläpitämään uutta identiteettiä.
